Ensimmäisenä Gyltöön saarella tulee vastaan suuri sisäjärvi, jonka halkaisevaa pengertä myöten kulkee tie varuskuntaan.

Varuskunnan pihassa eteen aukeaa suuri kenttä, jonka laidalta löytyy sotilaskoti ja esikunta. Kasarmia ei näy missään.

Pienen tiedustelukierroksen jälkeen metsikköön johtavan tien päästä löytyvät massiiviset ovet kallion sisään. Sisältä löytyy aivan oma maailmansa.

Kallioon on louhittu tilat kahteen kerrokseen. Sisällä on niin majoitustilat kuin ruokalakin. Alikersantti Antti Henriksson kertoo linnake-elämän olevan hieman kiireettömämpää kuin normaaleissa joukko-osastoissa.

- Pienempi varuskunta antaa vapauksia suunnitella ohjelman väljemmäksi kuin esimerkiksi Upinniemessä. Gyltö on perinteinen linnakevarusmiesten kannalta, sillä iltavapaita ei ole. Lomat ovat sitten puolestaan hieman pidempiä kuin normaaleissa joukkoyksiköissä.

Puolustusvoimien rakennustoiminta Gyltön saarella alkoi 60-luvun alussa, varsinainen toiminta vuonna 1967.

- Silloin valmiina oli maanpäällinen osa eli sotilaskoti, kuntotalo ja esikunta, kertoo komentaja Jukka Ranta.

- 70-luvun alussa valmistuivat maanalainen luolakasarmi ja satamassa sijaitseva huoltoluola.

Ranta kertoo, että Gyltö on koulutuksellinen linnake.

- Meiltä löytyy täältä ampumaradat, joissa kyetään ampumaan niin taisteluammunnat kuin kaikki alokasaikaan ja aliupseerikouluun liittyvät harjoitteetkin.

Merivalvontakamerat korvaavat
aistinvaraisen valvonnan

Merivalvontatorneissa tähystävät merivalvojat korvataan kameravalvonnalla tämän syksyn aikana kaikissa vartiolinnakkeiksi muuttuvissa paikoissa. Pelastusupseerina toimivan luutnantti Mikko Holvitien mielestä tämä ei ole ongelmatonta saariston pelastustoimen järjestämisessä. Etenkin toiminnan loppuminen Utön ja Örön saarissa tuo uusia haasteita pelastustoiminnalle.

- Puolustusvoimilla on sammutuskalusto kaikissa saarissa, mutta nyt, kun saarille ei jää ketään, ei jää kalustoakaan. Valmiudet puolustusvoimilla on olemassa, joten tarvitaan ainoastaan päätöksiä. Tästä asiasta ovat neuvottelut vielä kesken Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa. Muutos on kuitenkin suuri, sillä esimerkiksi Utössä varusmiehet on perehdytetty pelastustoimeen.

Hätärakettien ja metsäpalojen havaitseminen on kameroilla vaikeampaa kuin niin, että tornissa olisi ihmissilmä.

- Kameralla voidaan katsoa ainoastaan yhtä sektoria kerrallaan, eikä hätärakettien välähdystä toisessa suunnassa välttämättä huomata, Holvitie toteaa.

Linnake hiljenee
ensi vuonna

Ensi vuoden loppuun mennessä Gyltökin tyhjenee varusmiehistä. Ainoa toimintaan jäävä osa on merivalvontakeskus, josta käytetään ulkosaarilta löytyviä merivalvontakameroita.

- Voidaan sanoa, että täysillä toimitaan kesään saakka ja sen jälkeen alkaa melko nopeasti linnake hiljentyä, komentaja Ranta kertoo.

Varusmiehiä linnakkeella on ollut yleensä noin 200. Ranta kertoo, että varusmiehet ovat suurin yksittäinen ryhmä linja-autoliikenteessä ympäri vuoden.

- Luultavasti tämä tulee vähentämään linja-autovuoroja. Nykyään niitä on 6-7 päivässä. Linja-autolla matkustaminen on yhtä nopeaa kuin omalla autolla. Kesällä se on vielä nopeampaa, sillä matkalla on kaksi lauttaa, joiden jonojen ohi linja-auto pääsee. Kesällä suuri turistien määrä ruuhkauttaa lautat.

Toinen suuri vaikutus toiminnan loppumisella on Korppoon kunnan elinkeinoelämään, sillä Korppoon kunta on pieni noin 1 000 henkilön saaristolaiskunta. Ranta kertoo, että saarella on tällä hetkellä henkilökuntaa töissä noin 100 henkilöä.

- Perheineen heitä on noin pari sataa, joten kaupoissa käyntiin se vaikuttaa, mutta suurin osa on täällä vain viikot, ja muuten asuu muualla.

Tykistöpatteria
käyttävät reserviläiset

Varusteita Gyltösta on tyhjennetty viime keväästä asti. Tarkoitus on jättää saarelle vain välttämättömin sodanajan joukkojen tarvitsema materiaali. Rannan mukaan saarelle jäävä henkilökunta ei pysty hallitsemaan nykyistä materiaalimäärää, vaan se siirretään puolustusvoimien varikoille.

- Rakennuksista osa jää peruslämmölle ja osa vielä käyttöön.

Saarelta löytyy rannikkotykistöpatteri, jonka sodanajan joukkojen koulutus päättyi viime vuonna. Tykit ovat kuitenkin toimintakunnossa aina 2020-luvulle saakka.

- Tykkien toimintakykyä pyritään ylläpitämään kertausharjoituksin, sanoo Ranta.

Ainutkertaista
luontoa

Saarelta löytyy muutama luonnon kannalta merkittävä alue. Länsipäässä on huomattavan suuri pähkinälehto, jossa kasvaa pähkinäpensaita. Luutnantti Mikko Holvitie kertoo, että pensaista tulee ihan syötäviä pähkinöitä.

- Pähkinäpensaita esiintyy kyllä saaristossa muutenkin, mutta tämä lehto on huomattavan suuri. Länsikärjessä on vältetty pitämästä harjoituksia jo muutaman vuoden ajan. Alue onkin hyvin luonnontilassa.

Ainutlaatuista on myös saarelta löytyvä suuri sisäjärvi, josta varuskunta ottaa kaiken vetensä. Holvitien mukaan järvi on pinta-alaltaan noin 50 hehtaaria, kun koko saari on hieman yli 300 hehtaaria.

- Metsästys- ja kalastusseuran teettämässä tutkimuksessa havaittiin, että järven pääallas on 7-9 metriä syvä. Se oli siis huomattavasti syvempi kun yleisesti luultiin, joten järven vesimäärä on myös kymmeniä kertoja suurempi.

Saaren etelärannalla sijaitsee kolopuualue, jonka puusto on yli 200 vuotta vanhaa, Holvitie kertoo.

- Täällä on paljon tikkalajeja, joten puut ovat täynnä reikiä, joita sitten muutkin linnut käyttävät pesimiseen. Tikka kun tekee aina uuden reiän pesälleen.

Holvitie kertoo, etteivät mahdollisuudet metsästämiseen ja kalastamiseen saarella voisi olla paremmat.

- Kun ovelta kävelee 50 metriä, niin ollaan jo kalassa. Hieman on innostus kalastukseen ja metsästämiseen alkuajoista laantunut.

Mäkiluoto on aina näyttänyt erittäin karulta ja kallioiselta saarelta. Sitä se on myös saaren sisältä katsottuna. Vuosien varrella saareen on kertynyt jos jonkinmoista betonilohkaretta räjähtäneistä tai räjäytetyistä linnoitteista.

Luutnantti Lasse Manninen kertoo, että linnoitteita ovat räjäyttäneet niin punakaartilaiset kuin venäläisetkin. Saari luovutettiin Neuvostoliitolle samaan aikaan Porkkalanniemen kanssa vuonna 1944. Takaisin se saatiin vuonna 1956.

Karuimpana alueena voidaan pitää eteläkärkeä, joka on täynnä betonilohkareita. Mäkiluotoa on alettu linnoittaa samaan aikaan Russarön ja muiden Pietari Suuren merilinnoitukseen kuuluvien saarien kanssa.

Kasematti on
osaksi tuhoutunut

Saaressa sijaitsevasta Kasematista lähtee tunneliverkosto aina tykeille asti eteläkärkeen. Itse kasematti on osaksi tuhoutunut räjäytyksissä. Siihen on myös rakennettu uusi tulenjohtotorni, joka valmistui vuonna 1960 venäläisten räjäyttämän vanhan tulenjohtotornin tilalle. Sen rauniot löytyvät vieläkin kasarmin takaa.

Tunneliverkostossa on myös louhittu tila, jota Mannisen mukaan sanotaan sukellusvenetukikohdaksi. Luola on kuin suoraan toisen maailmansodan elokuvista. Siellä on pitkä suuri tila, jossa on merivettä. Luultavasti luolaan ei kuitenkaan ole pääsyä merestä sukellusveneellä, vaan se on vain täyttynyt vedellä.

Mäkiluodon
lähtölaskenta

Mäkiluodon linnakkeella toiminta loppuu lokakuun alussa. Myös täällä aistinvarainen valvonta korvataan kameroilla. Luutnantti Lasse Manninen kertoo, ettei linnakkeelle jää yhtään henkilökuntaa.

- Vartiolinnakkeella ei ole pysyvästi ketään. Kaikki huoltaminen tapahtuu mantereelta.

Manninen kertoo, että seuraavan parin viikon aikana linnake aiotaan tyhjentää lähes täysin.

- Saareen jäävät vain tykit ja lämmitettyinä tiloina kasematti sekä saaren eteläpään ammusvarasto. Tarkoitus olisi kuljettaa pois kaikki ylimääräinen, mikä on vain liikuteltavissa, Manninen selventää. Ampumatarvikkeiden pois vieminen vaikeuttaa ampumaharjoitusten pitämistä, sillä ampumatarvikkeet pitää tuoda tästä lähtien mantereelta.

- Aikaisemmin linnakkeella pystyttiin pitämään ammuntoja avaimet käteen -periaatteella, eli koko materiaali löytyi saaresta. Nyt se kuitenkin kuljetetaan pois, kun täällä ei ole ketään sitä vartioimassa.

Mannisen mukaan vierailijoita käy kyllä kesällä ihmettelemässä saarta, mutta talvella ei paljon vieraita näy.

- Kylmä viima pitää ihmiset poissa täältä, Lasse Manninen toteaa.

Russarön linnakkeen aikakausi on alkanut 1900-luvun alussa, jolloin Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmää on ryhdytty rakentamaan. Silloin on rakennettu kolme jaosta, joissa on ollut yhdeksän tuuman tykkejä. Linnoitus on otettu käyttöön vuonna 1916.

Nykyinen kasarmi on rakennettu vuonna 1932 ja sen laajennus 80-luvun alussa. Samalla vanha osa on peruskorjattu, ja se on valmistunut 80-luvun puolivälissä. Kasarmi oli kapteeniluutnantti Timo Kalliotien mukaan hyvin edistyksellinen 30-luvulla, sillä siellä oli merivesijärjestelmä.

- Suihkut, vessat ja muutkin vesijohdot ovat toimineet merivedellä.

Linnake tyhjenee
lokakuun alussa

Nyt tapahtuva linnakkeen lopullinen tyhjennys on neljäs vaihe toiminnan loppumisessa. Kalliotien mukaan Hangon Rannikkopatteristoa ryhdyttiin pienentämään jo vuonna 1992. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut niinkään paljon Russaröön linnakkeeseen, vaan supistukset kohdistuivat Hästö-Busön linnakkeelle ja se muutettiin vartiolinnakkeeksi.

- Muutos oikeastaan lisäsi toimintaa Russarössä, vaikkakin supisti kokonaisuudessaan Hangon Rannikkopatteristoa.

Toinen lakkautus tuli vuonna 1998, kun rannikkotykistö liitettiin merivoimiin. Kalliotie kertoo, että muutoksen myötä henkilöstöä vähennettiin merkittävästi.

Kolmannessa supistuksessa vuonna 2002 Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin ja Russarön linnake ei ollut enää oma perusyksikkönsä, vaan se liitettiin osaksi Mäkiluodon linnaketta. Kalliotie kertoo, että tällöin linnake sai valvontalinnakkeen nimikkeen ja koulutus linnakkeella loppui.

- Viimeiset alokkaat olivat linnakkeella vuoden 2002 tammikuussa ja vuoden 2003 alusta linnake sai valvontalinnake-nimikkeen. Tämän jälkeen tehtävät ovat olleet pääasiassa merivalvontaa ja varusmiesten määrä on tasaisesti vähentynyt. Nyt varusmiehiä on jäljellä noin 20 henkeä, kun vielä talvella heitä oli 80.

Toiminta jatkuu
erilaisissa harjoituksissa

Kalliotien mukaan linnakkeella on myös tulevaisuudessa käyttöä erilaisissa harjoituksissa.

- Linnakkeella järjestetään noin 15 viikkoa vuodesta erilaisia harjoituksia. Ainakin Uudenmaan Prikaati ja Merisotakoulu käyttävät linnaketta harjoituksissaan tulevaisuudessa.

Hyvässä kunnossa oleva kasarmi tulee näillä näkymin jäämään peruslämmölle ja koulutuskäyttöön erilaisissa harjoituksissa.

- Tilojen säilytyksestä ei ole mitään lopullisia päätöksiä tehty, mutta kasarmirakennus on todella hyväkuntoinen verrattuna esimerkiksi Mäkiluodon kasarmiin. Luultavasti saarelle jää henkilökuntaa pitämään paikkoja kunnossa.

Merivoimien Esikunnasta kerrotaan, että heidän ehdotuksensa tilojen käytöstä tulee menemään lähiviikkoina Pääesikunnan käsittelyyn.